Pätevästä erinomaiseksi - rehtori koulun toimintakulttuurin kehittäjänä
Kirjoittajat: Tapio Lahtero ja Mikko Salonen
Julkaistu: 2022, ISBN 978-952-7401-08-8, Professional Publishing Finland Oy
Tästä aivan äskettäin julkistetusta kirjasta teki minulle henkilökohtaisesti erityisen kiinnostavan kirjan toinen kirjoittaja Mikko Salonen. Osallistuin joskus 90-luvun alussa silloisessa Heinolan Kurssikeskuksessa Mikon vetämään uuden rehtorin perehdyttämiseen tähdänneeseen - ja siinä varsin hyvin onnistuneeseen - koulutuskokonaisuuteen.
Sittemminkin olemme jossain määrin pitäneet Mikon kanssa yhteyttä yllä.
Tämä kirja tuo keskusteluun laajan pedagogisen johtamisen käsitteen. Johtaminen on tällöin joko epäsuoraa tai suoraa pedagogista johtamista. Epäsuoraa pedagogista johtamista ovat tekninen johtaminen ja henkilöstöjohtaminen.
Mentorina toimimisen näkökulmasta jo kirjan nimikin on varsin inspiroiva. Paras ja onneksi varsin yleinen lähtökohta mentoroinnille on tilanne, jossa menen - kuten kirjan kirjoittajat tilanteen nimeävät - ”hyvän järjestyksen kouluun”, jota johtaa pätevä rehtori. Hän hoitaa ammattimaisesti hänelle annetut tehtävät ja onnistuu suorassa pedagogisessa johtamisessa sekä koulun henkilöstön kautta tapahtuvassa epäsuorassa pedagogisessa johtamisessa hyvällä tavalla.
Vaikka tilanne näin ollen koulussa on hyvä, rehtori kokee kuitenkin tarvetta kehittää johtamaansa koulua ja kehittyä itse ammattillisesti. Tämä on mentorointiprosessille erinomainen lähtökohta.
Tällöin tarkastelun kohteeksi nousee vääjäämättä jaettu johtajuus ja miten se ymmärretään. Sinänsä toimivaa malliaan tulee koulun tarkastella koulun perustehtävän - oppimisen ja sen edistämisen - näkökulmasta. Luvussa ”Johtoryhmätyö ja tiimiorganisoitu koulu” on varsin tiivistetysti tuotu esille asiat, jotka nousevat pohdittaviksi mm. yhtenäiskoulujen käynnistämisvaiheen mentoroinneissa:
- Yhteinen visio, päämäärät ja arvopohja
- Yhteisöllinen vastuu oppilaiden oppimisesta ja tuloksia odottava ilmapiiri
- Kollegiaalisuus ja henkilökunnan inklusiivinen jäsenyys
- Reflektiivinen ja ammatillinen oman työn tutkiminen
- Yhteisöllinen ammattillinen oppiminen ja jatkuva kehittyminen
- Yksilöllisyys - moninaisuus ja toistemme kunnioitus, tukeminen ja auttaminen
- Turvallisuus, luottamus ja riskin otto
- Hyvinvointi - avoimuus, huumori ja positiivinen vahvistaminen
- Verkostot ja kumppanuudet oppimisen lähteinä
- Kehittävä kollaboraatio
Lukua täydentää hyvin Mukkulan koulun tarina.
Koulun nykytilan määrittely on koulun toimintakulttuurin kehittämisen kannalta tärkeä vaihe. Nykytilan perusteella voidaan kirjan mukaan pääsääntöisesti erottaa kolmenlaisia kouluja:
- koulut, joissa halutaan kehittää työskentelyrakennetta ja johtamisjärjestelmää
- koulut, joita voidaan luonnehtia instituutioiksi ja samalla oppiviksi yhteisöiksi
- koulut, joissa asiat eivät ole hyvin
Kirjan luvussa 7 kuvataan varsin valaisevasti kutakin edellä mainittua koulutyyppiä erilaisine alaluokituksineen. Erityisesti uskon tästä luvusta olevan minulle hyötyä koulujen nykytilan arvioinnin yhteydessä.
Tämä kirja ei ole rehtorin käsikirja, ei sellainen, mihin Aku Ankan veljenpojat sudenpentuina pulmatilanteissa voivat turvautua. Tämä kirja on hyödyllinen puheenvuoro sen puolesta, että rehtori tarvitsee rinnalla kulkijan, mahdollisuuden dialogin kautta reflektoida omaa ammatillista otettaan ja näin kehittää itseään. Parhaiten tämä kirja tulee hyödynnetyksi koulun ulkopuolisen asiantuntijan ja rehtorin yhteistyöllä.
- Jyrki Välimäki -