Mitä rehtori voi oppia ruohonleikkurilta?
Keskustelin erään varsin ison yhtenäiskoulun rehtoreiden kanssa työn kuormittavuudesta ja sen fyysisistä ja psyykkisistä vaikutuksista. Omaa kokemustani vertasin Kustavin rantaniityllä käytössäni olevaan vanhaan ruohonleikkuriin.
Kun päästän otteeni sen moottorin pysäytysvivusta, koneen tulisi sammua, mutta näin ei käykään. Vasta jonkun ajan kuluttua ruohonleikkuri hiljenee. Tunnistan itsessäni vastaavan ilmiön: illalla vuoteeseen mentyäni aika ajoin tunnen, miten vaikeaa on saada itsensä rauhoittumaan sellaiseen mielen ja kehon tilaan, mikä mahdollistaa nukahtamisen. Tämä on omiaan lisäämään stressiä, koska tunnen, miten tärkeää arjen kannalta on edes kohtuullinen yöuni.
Keskustelukumppanini innostuivat tuosta metaforasta.
Yksi heistä muistutti, miten raskasta on koko ruohonleikkuun ajan puristaa moottorin pysäytysvipua. Mitä jos sen sitoisi kiinni - vaikka narunpätkällä - kuitenkin niin, että solmut on taas avattavissa, kun työ on tehty?
Mitä ovat nämä rehtorin narunpätkät ja solmut?
Ruohonleikkuri voi myös sammua ennen kuin työ on valmis, kun bensa - jota polttomoottori käydäkseen tarvitsee - loppuu. Toki yritän pitää huolen siitä, että minulla olisi aina bensaa tankattavaksi tällaisia tilanteita varten. Ruohonleikkurillani on myös taipumus sammua, jos rannan ruoho on päässyt kasvamaan liian pitkäksi.
Liika on liikaa.
- Jyrki Välimäki -
Opettaja opettajan mentorina?
Koska koulujen toimintakulttuurit eroavat toisistaan - tämän päivän Suomessa joskus hyvinkin paljon - työhön ohjaus on äärimmäisen tärkeää opettajan tai ohjaajan aloittaessa uudessa yksikössä.
Tähän tarkoitukseen on kunnissa erilaisia tarkistuslistoja ja mikäli tällaisia yhteisiä ei ole, koulut ovat laatineet omiaan. Työhön ohjaajana toimii joko koulun johdon edustaja tai toinen koulun toimintakulttuurin tunteva kollega.
Rehtorina toimiessani koin, että työhön ohjauksen järjestäminen kunnolla oli äärimmäisen vaikeaa ja se jäi usein toteuttamatta - kunnolla. Mentorina toimiessani olen havainnut, että se on kouluissa edelleen haastavaa. Vaikeinta lienee löytää sille riittävästi aikaa. Niinpä uutta työntekijää rohkaistaan kysymään, kun on kysyttävää. Tätä ohjetta on vaikea noudattaa - varsinkin työuraansa aloittavan työntekijän.
Tiedämme, että valmistuminen opettajaksi tai ohjaajaksi - siis muodollisen pätevyyden saaminen - ei vielä takaa selviytymistä henkilöä itseään tyydyttävällä tavalla koulun arjesta. Nuorella opettajalla tai ohjaajalla tulisi olla mahdollisuus saada kokeneen ammattilaisen tukea.
Tuen tarve voi toisaalta ilmetä opettajan tai ohjaajan työuran myöhemmissäkin vaiheissa.
Osallistuin äskettäin Uudessakaupungissa keskustelutilaisuuteen, jossa kahdeksantoista opettajan vieraana oli kirjailija Minna Rytisalo, joka yhdessä toisen opettaja-kirjailijan, turkulaisen Tommi Kinnusen, kanssa oli kirjoittanut Huokauksia luokasta -kirjan. Se koostuu noin vuoden aikana käydystä kirjeenvaihdosta, jossa päällimmäisenä aiheena on suomalaisen koululaitoksen nykytila.
Jarrumiehen ajatuksia
Kaarinan Piikkiössä sijaitsevan Kavantolan tilan mailla ystäväni Pasi Vesterinen - westarit.fi - tarjoaa zip line -elämyksiä. Vaijeriliuku on viritetty kulkemaan kauniin lammen yli. Liuku kestää runsaan puoli minuuttia. Elämyksen toteuttamiseen tarvitaan henkilökuntaa vähintään kaksi: toinen lähettää liukujan matkaan ja toinen ottaa hänet vastaan huolehtien oikein ajoitetusta ja mitoitetusta jarrutuksesta.
Perillä olevalle lavalle saapuvan liukujan vauhtia jarrutetaan köydellä, jonka toinen pää on kiinni ”rissassa”, joka liikkuu vaijerissa. Lähettäjä ja jarruttaja ovat toisiinsa yhteydessä radiopuhelimen avulla.
Eilen sain toimia jarruttajana. Olen toki harjoitellut sitä aiemminkin, mutta aina kokeneen jarruttajan läsnä ollessa. Nyt olin yksin.
Seitsemän hengen ryhmälle tuntui liuku olevan positiivinen elämys; useimmat hyödynsivät tilaisuutensa kolme kertaa.
Joitakin tuntui haittaavan se, että liu’un aikana he joutuivat pyörivään liikkeeseen, jotkut taas tuntuivat hakeneen sitä liu’un aikana.
Kun itse pääsin alkujännityksestä, huomasin pohtivani tarjoamamme elämyksen rakennetta - toki samalla tehtävääni keskittyen. Pohdin minun ja Pasin välistä työnjakoa ja vuorovaikutuksen merkitystä välillämme tapahtuman eri vaiheissa ja sitä miten tuo kaikki näyttäytyy asiakkaille onnistuessaan ja miten se näyttäytyisi heille siinä epäonnistuessamme.
Johtamisessa tarvitaan monenlaista älykkyyttä
Johtajan on myös hyvä oppia säännöllisesti analysoimaan ja kyseenalaistamaan omaa ajatteluaan.
Yhä useammin voi eri medioista lukea organisaatioiden ongelmista, joiden joko syyksi tai ainakin osasyyksi nimetään huono johtaminen. Sikäli johdon syyllistäminen on perusteltua, että johtaja vastaa kaikesta, mitä hänen alapuolellaan organisaatiossa tapahtuu. Samoin esihenkilö vastaa alaisistaan ja heidän tekemisistään tai tekemättä jättämisistään.
Miten johtajat ja esihenkilöt voivat vahtia jokaista ja jokaisen tekemistä? Eivät mitenkään. Siitä huolimatta he vastaavat. He vastaavat omalla tontillaan liiketoiminnan päätöksistä, ihmisten käyttäytymisestä ja tekemisistä.
Suuri osa esihenkilöistä kokee usein tai jopa jatkuvasti riittämättömyyden tunnetta. Myönteinen suhde itseensä, muihin ihmisiin, työhön ja muihin elämän alueisiin tukee menestystä ja hyvää elämää.
Negatiiviset tulkinnat asioista, itsestä ja muista ihmisistä altistavat ajattelun vinoutumille, joita voidaan kuvata tietynlaisina esihenkilön harhapolkuina. Niistä seuraa helposti monenlaisia ongelmia kuten stressiä, tulevaisuuden pelkoa, kiireen ja riittämättömyyden tunnetta, itsetunnon ongelmia, itseluottamuksen laskutiloja ja identiteettikriisejä.
Nämä elämää rassaavat haasteet olisi esihenkilön onnistuttava voittamaan, jotta hän voisi johtaa parhailla kyvyillään joukkojaan kohti menestystä.
Jatkuva riittämättömyyden kanssa taistelu ja muutkin henkiset haasteet ovat ratkaistavissa opettelemalla ajattelemaan älykkäästi ja kehittämään uusia ajattelutapoja erilaisiin tilanteisiin ja asioihin. Muutoksen toteuttaminen ihmisen ajattelussa, asenteissa ja toimintamalleissa vaatii itsekuria, pitkäjänteisyyttä ja vahvaa tahtoa.
Työkaluja itsensä ja oman ajattelunsa kehittämiseen esihenkilönä on olemassa. Oman elämän hyvinvointi ja työssä menestyminen kulkevat useimmiten käsi kädessä. Itsensä ja oman ajattelunsa muuttaminen ei ole vaivatonta, mutta se on erittäin palkitsevaa.
Moniälykkyysteorian kaksi keskeistä käsitettä ovat ajattelun älykkyys eli intraälykkyys ja sosiaalisen taitavuuden älykkyys eli interälykkyys. Ne ovat keskeisessä roolissa esihenkilötyössä ja muussa johtamistyössä menestymisessä.
Kolmas merkittävä alue on matemaattis-looginen älykkyys, jonka merkitys ihmisten johtamisessa on edellä mainittuja vähäisempi. Sen merkitys korostuu erityisesti strategisessa suunnittelussa, tietotekniikassa ja talousasioissa.
Sivu 1 / 10