VAR on jalkapallon oma Wilma
Wilma taitaa edelleenkin olla Suomen suosituin sähköinen järjestelmä, jolla koulun henkilöstö pitää yhteyttä oppilaittensa huoltajiin ja huoltajat vastaavasti koulun suuntaan. Wilmasta löytyvät oppilaan lukujärjestys, koearvosanat, useinmiten myös läksyt ja ns. wilma-merkinnät, jotka käsitykseni mukaan tuppaavat olemaan negatiivisiksi koettuja: selvitystä vailla olevia poissaoloja, tekemättömiä tehtäviä, oppitunnin häirintää, koulun sääntöjen noudattamatta jättämistä... Näin oli ainakin vielä kymmenisen vuotta sitten, kun muistan uutisoidun, kuinka nuoret kokivat Wilman pilanneen heidän elämänsä; perustettiinpa nettiin erityisiä ryhmiä, joissa nuoret tätä tunnetta jakoivat ja havainnollistivat tunteitaan sinne kopioimillaan wilma-viesteillä. Wilma koettiin rikosrekisteriksi. Vaikka ajattelenkin olevani varsin tukevasti tämän päivän koulukärryillä, en osaa sanoa, onko "pöly laskeutunut" ja lasten ja nuorten tunteet Wilmaa kohtaan erityisesti muuttuneet.
Tunnistan kyllä, että kouluissa henkilöstö pohtii Wilma-viestintää ja pyrkii sitä omalta osaltaan kehittämään, jotta tämä kanava pysyisi avoinna ja myönteisesti merkityksellisenä. Monessa koulussa on määritelty oma Wilma-etiketti, josta on sovittu yhdessä huoltajien ja oppilaiden kanssa.
Tätä kirjoittaessani jalkapallon MM-kisat - The World Cup 2026 - ovat edelleen käynnissä: jäljellä on enää neljä maata - Argentiina, Englanti, Espanja ja Ranska. Viime lauantain ja sunnuntain välisen yön valvoin - osittain seuratessani Englannin ja Norjan välistä neljännesvälieräottelua, osittain siksi, että ottelu "meni niin tunteisiin". Liian ison roolin otti VAR - Video Assistant Referee. Pelin ollessa 1 - 1 Norjan kulmapotkun jälkeisessä tilanteessa tekemä maali hylättiin siksi, että kulmapotkua edeltävässä tilanteessa maalin edessä Norjan pelaajan oli tulkittu aiheuttaneen Englannin pelaajan heittäytymisen selälleen. Käsitykseni mukaan VARiin oli tullut uusi toiminto: VAR-tuomari saisi puuttua tällaisiin maalia edeltäviin mahdollisiin rikkeisiin, jota oikeutta hän nyt käytti hyväkseen. Kulmapotku uusittiin. Ottelua jatkettiin tilanteessa 1 - 1. Ottelussa tapahtui toki muutakin, mikä vahvisti monen sitä seuranneen mielessä tunnetta: VAR on pilannut jalkapallon!
Samoin kuin koululta puuttui työkalu, joksi siis Wilma aikanaan kehitettiin, yhtä lailla jalkapallo tarvitsi VARin.
Yksi historian tunnetuimmista tapauksista sattui MM-kisoissa vuonna 2010, kun Englannin Frank Lampardin laukaus kimposi ylärimasta selvästi maaliviivan yli - yli puoli metriä. Erotuomari ei kuitenkaan nähnyt pallon käyneen maalissa, ja osuma hylättiin. Tämänkaltaiset skandaalit johtivatkin maaliviivateknologian käyttöönottoon.
UKK - usein kysytyt kysymykset
Olemme keränneet yhteen kymmenen usein kysyttyä kysymystä tarjoamastamme mentoroinnista.
1. Onko jo vuosia sitten rehtorin viran jättäneillä mitään annettavaa tämän päivän varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa tai lukiossa työskenteleville?
Jokainen Rexit mentoroi™ -tiimin jäsen on ryhtynyt mentoriksi heti eläköidyttyään rehtorin virasta ja ollut siitä lähtien kiinni ei vain yhden vaan usean varhaiskasvatus-, perusopetus- ja lukioyksikön arjessa.
Mentorit seuraavat aikaansa mm. osallistumalla ajankohtaisiin koulutuksiin sekä osallistumalla ops-prosesseihin kunnissa ja muissa verkostoissaan.
He ovat lisäksi ylläpitäneet ja kehittäneet asiantuntemustaan mm. täydennyskoulutuksen avulla, alan kirjallisuutta hyödyntämällä ja säännöllisten Mentorien mentorointi -tapaamisten avulla. Rexit mentoroi™ -tiimillä on omat mentorinsa Timo Kultanen ja Bill Griffiths, joiden laaja osaaminen on pyritty kiteyttämään rexitmentoroi.fi -sivustolla heidän esittelynsä yhteydessä.
Rexit mentoroi™ -tiimi on erittäin hyvin ”jyvällä” siitä, mitä kuuluu tämän päivän varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja lukio-opetukseen.
Mentoreilla on näkemys siitä, mitä eri koulutusasteilla tulisi tehdä, jotta esimerkiksi kansainvälisissä lasten ja nuorten osaamisen ja hyvinvoinnin vertailuissa saavutettaisiin taas 2000-luvun alun asema. Samalla vahvistettaisiin henkilöstön hyvinvointia, alan vetovoimaa ja alalle kiinnittymistä.
2. Millä tavoin mentorin tapaamiset ovat hyödyksi mentoroitavalle ja hänen johtamalleen yksikölle?
Mentorointitapaamiset ovat prosessin ydin. Koska prosessilla on yhteisesti määritellyt tavoitteet, keskustelujen tulee näitä tavoitteita palvella ja nousta ”jutustelun” yläpuolelle. Keskusteluissa voidaan toki poiketa ”käsikirjoituksesta”, jos mentoroitava haluaa tuoda keskusteluun jonkin akuutin asian, joka on viedä hänen yöunensa…
Pyrkimyksenä on psykologinen turvallisuus ja luottamuksellisuus, jotta mentoroitavan on mahdollista puhua kaikesta mahdollisesta omaan työhön liittyvästä ja siihen vaikuttavasta.
Samoin henkilökunnan haastattelut tuovat monissa yksiköissä esille sellaisia asioita - ongelmia, mutta myös ilon aiheita - joita ei välttämättä ole noussut esille useissakaan toteutetuissa kyselyissä tai tavoitekeskusteluissa.
3. Miten varhaiskasvatusyksikön johtajan, perusopetuksen rehtorin tai lukion rehtorin kiireiseen työaikaan vielä sopii lisää hommia eli mentorointi?
Mentoroinnin suunnitelmallisuus ja selkeät tavoitteet ovat yleensä saaneet varhaiskasvatusyksikön johtajan tai rehtorin löytämään helpostikin ajan keskusteluille ja useissa tapauksissa keskustelujen hyöty selkeästi helpottaa rehtorin työtaakkaa.
4. Onko mahdollista, että mentorointitapaamisiin osallistuu yksikön esihenkilön lisäksi muitakin; esimerkiksi rehtorin lisäksi apulaisrehtori(t)?
Yksikön esihenkilö tai tämän oma esihenkilö tai he yhdessä ratkaisevat, miten mentorointiprosessi rakennetaan.
Jos yksikköä johtaa kollegio - esimerkiksi rehtorilla on apunaan apulaisrehtoreita - on hyvin luonnollista, että he yhdessä osallistuvat mentorointitapaamisiin, koska he ovat työssään toisistaan hyvin riippuvaisia. On kuitenkin tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus myös henkilökohtaiseen mentorointiin.
5. Mitä työtapoja mentorit käyttävät näissä tapaamisissa?
Suomi kilpailemaan kullasta?
Tätä kirjoittaessani jalkapallon MM-kisat - The World Cup - ovat meneillään Pohjois-Amerikassa. Ollaan ratkomassa jäljelle jääviä kuuttatoista maata. Kestomenestyjjnä pidetyistä Euroopan maista mm. Hollanti, Ruotsi ja Saksa ovat pudonneet pois. Italia ei päässyt lainkaan kisoihin.
Ainakin näissä maissa keskustelu käy kuumana. Syitä ja syyllisiä katastrofiin etsitään, löydetään ja sormella osoitetaan. Suomi ei mukaan näihinkään MM-kisoihin päässyt, mikä toki oli pettymys, mutta sitä ei yhtä lailla koettu romahduksena.
Sen sijaan romahdukseksi olemme kokeneet asemiemme menettämisen kansainvälisissä koulutuksen PISA-vertailuissa, joissa lajina jalkapallon sijaan ovat oppimistulokset matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä.
Rexit mentoroi™ -tiimin näkemyksen mukaan oppilaiden ja opetushenkilöstön hyvinvointi on edellytys hyville oppimistuloksille. Vieläpä niin, että opetushenkilöstön hyvinvointi on edellytys oppilaiden hyvinvoinnille. Esitämme nyt itsellemme oppilaitosjohdon mentoreina neljä kysymystä, joihin vastaamalla pyrimme kertomaan, mitä nyt tulisi tehdä.
Opetusryhmien pienentäminen ratkaisee kaiken?
Vaatimus yhä pienemmistä opetusryhmistä perustuu aikuisen tarpeeseen vastata yksittäisen oppilaan oppimisen edellytyksiin. Samalla yhä pienemmät opetusryhmät voivat muodostua haasteellisiksi lapsen tai nuoren sosiaalisen kehityksen ja koulussa viihtymisen kannalta, kun sosiaalisten kontaktien määrä on entistä rajoittuneempi.
Hyvinvoinnin edistämisen onkin perustuttava koko yksikön yhteisöllisyyteen. Koulun toimintakulttuuria on kehitettävä kouluna - yhdessä - hyvinvointia edistäväksi yli luokka- ja luokka-asterajojen.
Mikä on koulun perustehtävä?
On välttämätöntä, että keskustelemme perustehtävästä, joka perusopetuslain 2§:n mukaan on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja yhteiskunnan eettisiksi jäseniksi sekä opettaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Koulun tulee tarjota kaikille yhdenvertainen yleissivistys ja jatko-opintokelpoisuus toimien samalla tiiviissä yhteistyössä kotien kanssa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla on laadittu visio tulevaisuuden peruskoululle: ks. Peruskoulu 2045 Visiossa korostuvat hyvinvointi oppimisen perustana ja tuloksena ja yhteistyön vahvistaminen kotien ja muiden toimijoiden kanssa.
Korvaamaton koulusihteeri
Näin kesällä on taas mahdollisuus Nelosen kautta katsoa James Bond -elokuvat ja testata, miten hyvin muistaa kunkin elokuvan juonenkäänteet. Tällä viikolla katsoin Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa (On Her Majesty's Secret Service) vuodelta 1969, jossa James Bondina nähdään George Lazenby.
Tähän blogiini minua innosti kohtaus, jossa esihenkilö M pyytää Jamesin luokseen ja ilmoittaa, että tämä ei enää hyödyttömänä saa jatkaa itselleen tärkeäksi kokemassaan projektissa. Bond poistuu ja pettyneenä pyytää sihteeri Miss Moneypennyn kirjoitamaan sanelunsa mukaan erokirjeen Salaisesta Palvelusta ja pyytää sihteeriä toimittamaan se "tuolle suolapatsaalle". James Bond alkaa tyhjentää työpöytänsä laatikoita. Sitten hän saa sihteerin välityksellä kutsun esihenkilönsä luo. Tämä toteaa, että anomukseen on suostuttu ja antaa anomuksen Bondin käteen. Sihteerin huoneessa hän lukee tuon kirjeen ja toteaa anoneensa kahden viikon lomaa, johon esihenkilö on suostunut. "Et halunnut oikeasti erota", sanoi Miss Moneypenny, johon Bond:"Moneypenny, mitä tekisin ilman sinua?" Bondin poistuttua M taas ilmoittaa Miss Moneypennylle:"Moneypenny, mitä tekisin ilman sinua?"
Koulussa rehtori työyhteisönsä lailla tulee mielessään kysyneeksi päivittäin tuon saman kysymyksen ja toivottavasti lausuu sen myös riittävän usein ääneen koulunsa toimistosihteerille, jota aiemmin kutsuttiin kanslistiksi ja sittemmin koulusihteeriksi.
Kun tarkastelen sitä, miten suomalainen koulu on muuttunut niiden yli neljänkymmenen vuoden aikana, jolloin minä olen saanut olla sen arjessa läsnä työntekijänä, koulusihteerin työ on muuttunut kaikista eniten ja muutoksesta on tullut pysyvää. Toimistosihteeriksi kouluun tulevien koulutuspohja ja kokemus työelämästä vaihtelevat suuresti. Ei ole olemassa tiettyä koulutuskokonaisuutta, jonka suoritettuaan henkilöllä on koulun toimistosihteerin pätevyys. Rekrytoitaessa koulusihteeriä saatetaan olla tilanteessa, jossa meillä on valtava määrä hakijoita, mutta joista kellään ei ole kokemusta työskentelystä koulussa. Kun ei siis ole mahdollista valita parasta osaajaa, on nähtävä, kenellä hakijoista on mahdollisuus tulla sellaiseksi. Tällöin on oltava valmis tukemaan uutta toimistosihteeriä uuden oppimisessa. Tämä on joillekin rehtoreille vaikeaa. Kaiken pitäisi tulla valmiina käteen. Virheiden tekeminen ja tietyissä asioissa osaamattomuuden tunnustaminen on vaikeaa, kun rehtori tässäkin suhteessa toimii tien näyttäjänä.
Sivu 1 / 11