Kuka lohduttaisi rehtoria?
Kuvassa on Tove Janssonin pieni Nyyti Nyytiäinen, joka asuu yksin pienessä talossaan. Hän pelkää, sillä ulkona tallustelevat pelottavat hemulit. Mörkö ulisee. Hän päättää lähteä matkaan, mutta on koko ajan aivan yksin, koska ei uskalla puhua kenenkään kanssa...
Opetushallituksen tiedote Sivistysalan johtajat saavat tukea muilta johtajakollegoilta ja henkilöstöltään 15.12.2020 käsittelee OPH:n, Sivistystyönantajien ja Kuntaliiton teettämää kyselytutkimusta syksyllä 2020. Kyselyyn oli saatu vastaukset 1600 johtajalta ja esimieheltä. Vaikka vastaajista vain osa toimii varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa - mentoritiimimme toiminta-alueella - tutkimus on tutustumisen arvoinen: Alan johtajat ja esimiehet saavat tukea erityisesti muilta vastaavassa asemassa olevilta sekä henkilöstöltään. Myös omalta esimieheltä koetaan saatavan tukea. Johtajat ja esimiehet kokevat tarvitsevansa oman osaamisensa kehittämistä erityisesti muutoksen johtamisessa ja kriisijohtamisessa.
Seuraavassa käsittelen johtajan tukiverkoston elementtejä hyvin lyhyesti - ikäänkuin johdannoksi tuleville blogikirjoituksille ja mentorointitapaamisille; jokainen elementti ansaitsee omansa.
Edellinen johtaja - mentori
Rehtoriurani alussa kaipasin ja sain paljon apua edeltäjältäni. Koin, että hän oli aina valmis auttamaan ja rohkenin kääntyä hänen puoleensa, kun tunsin tarvitsevani apua tai uskon vahvistusta.
Mikan mietteitä miksi lähti Rexit mentoroi-ryhmään mukaan
Rehtorina ja rehtorien esimiehenä minulle oli tuttua se paine, mikä kohdistuu rehtoriin. Rehtori vastaa isosta työyhteisöstä, jossa on useita eri ammatteja, aikuisia ja lapsia sekä iso joukko yhteistyökumppaneita. Esimiehet, kuntaorganisaatio, huoltajat ja koko ympäröivä yhteiskunta odottavat paljon koululta, mikä henkilöityy rehtoriin. Rehtorin työ on antoisaa, palkitsevaa ja mielenkiintoista muinakin päivinä kuin Suvivirren päivänä. Mutta monena päivänä rehtori kokee yksinäisyyttä ja neuvottomuutta. Ei ole ketään kenen kanssa vaihtaa ajatuksia ja kysyä neuvoa. Tämä on itse asiassa monen rehtorin kohdalta paradoksaalista, sillä usein hän on myös opettaja pitäen oppitunteja siinä missä muutkin opettajat. Onko hän tunnin jälkeen opettajakolleega vai esimies? Tämä on yksi rehtorityön monista ulottuvuuksista.
Rehtorien ammatillinen koulutus on Suomessa olematonta, opetushallinnon tutkinto ei pitkälle riitä arkipäivän haasteiden keskellä. En toki väheksy em. tutkintoa. Myös rehtorien täydennyskoulutus tulee saada systemaattiseksi. 1990-luvun opit eivät ennä kanna 2020-luvulla. Koulujemme asiantuntijat, opettajat ja ohjaajat ansaitsevat esimiehekseen henkilön, jolla on ajantasaiset eväät johtaa asiantuntijaorganisaatiota. Arkipäivän keskustelukumppaniksi rehtori ansaitsee mentorin: kuulijan, tukijan ja sparraajan.
- Mika Rantanen
Nuoren opettajan puolesta
Yksittäisen koulun henkilöstöpolitiikassa tulee pyrkiä siihen, että henkilöstö koostuu mahdollisimman tasaisesti kaiken ikäisistä työntekijöistä: nuorista, jotka vasta aloittavat työuransa aina eläkeikää lähestyviin - jopa tuon rajapyykin ylittäneisiin. Näin saadaan opettajainhuoneeseen erilaisia näkemyksiä ja parhaat edellytykset pitkäjänteiselle koulun kehittämiselle.
Nuoren opettajan saaminen vakituiseen työsuhteeseen osaksi opettajakuntaa ei ole helppoa, koska kokemusta arvostetaan, mikä on toisaalta myös oikein. Kun eläköitymisen takia koulussa avautuu opettajan paikka, valituksi tulee jo pitempään työssä ollut. Yksinkertaisesti voidaan vain siirtää toinen opettaja kunnan toisesta koulusta täyttämään tuo avautunut paikka, kun yhteinen etu näin edellyttää.
Määräaikaiset työsuhteet ovat nuoren opettajan mahdollisuus.
Rehtorina koin kuitenkin määräaikaisetkin rekrytoinnit hyvin velvoittaviksi ja sitoviksi. Kävi niin, että vuoden verran kokeneempana opettaja sai jatkaa toisen ja kolmannen; ajattelin niin, että kun tulee tilaisuus täyttää vapautuva opettajan vakinainen paikka koulussani, tätä nuorta opettajaa ei kokemuksen puutteen takia ohita muut hakijat.
Koin itse olevani omalta osaltani avuksi näille nuorille opettajille, mutta saatettiin myös ajatella niin, että heitä kohdeltiin näin toimittaessa väärin. Pian alettiinkin valtakunnallisesti puhua työsuhteiden ketjuttamisesta negatiivisena ilmiönä.
Kolottaako niveliä?
Mentoreiden omat tiimipalaverit saattavat hyvinkin alkaa siten, että kukin vuorollaan kertoo, miten iän karttuessa "kroppa" reagoi. Tämän kirjoituksen otsikko ei kuitenkaan viittaa tähän vaan koulupolun alkuun - kun siirrytään esiopetuksesta perusopetukseen.
Maanantaina marraskuun 7. päivänä Rexit mentoroi -tiimi oli kokoontunut luentolounaalle Rhapsodyn kabinettiin, jonne saimme vieraaksemme Suvi Sankisen, joka toimii ohjaavana opettajana oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa. Suvin esityksen aiheena oli esi- ja alkuopetuksen yhteistyö. Esityksessään Suvi hyödynsi tilaisuuteemme soveltuvin osin materiaalia, jonka hän oli laatinut aiemmin syksyllä pitämäänsä #Paraskoulu Varsinais-Suomi -hankkeen etäkoulutusta varten. Tämä aineisto on nyt kokonaisuudessaan materiaalipankissamme.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen eli Karvin raportti 5/2020 arvioi esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden 2014 toimeenpanoa. Raportin mukaan koulupolun alanivelessä tulee lisätä osallistamista, vuorovaikutteista toimintaa ja yhteistyötä. OPS-prosessin tulee olla yhteisöllinen oppimisprosessi, johon opetuksen järjestäjän tulee määrätietoisesti osallistaa koko henkilöstöä. Tulee lisäksi huolehtia esiopetusyksiköiden ja koulujen riittävän yhteissuunnitteluajan toteutumisesta ja lisätä vuorovaikutteisten työtapojen käyttöä sekä henkilöstön kesken että opetuksessa.Tämä edellyttää pedagogista johtamista sekä aikataulutusta ja resurssointia esiopetusyksiköissä ja kouluissa.
Sivu 8 / 10