Hyvä johtaminen
Blogin kirjoittajavieraana luokanopettaja Maarit Korhonen pohtii, mitä on hyvä johtaminen.
Maarit Korhonen on kirjoittanut mm. kolme pamflettia: Koulun vika? Herää koulu! ja Kun koulu ei tajua. Kaikki kertovat koulusta ja siitä, miten koulun tulisi muuttua.
En tiedä, mitä elämän ironiaa on se, että minua johtaneista rehtoreista moni oli kelvoton työhönsä. Vain kaksi kertaa minulla on ollut rehtori, josta olin ylpeä ja jonka alaisuudessa oli upeaa työskennellä.
Kohta tulee 40 työvuotta täyteen ja laskin, että rehtoreita minulla on ollut noin 10. Kahta heistä pidän erinomaisena, kahta hyvänä ja kuutta katastrofaalisena. Minulta on kysytty, mitä tarkoitan katastrofaalisella.
Jos neljän yhteisen vuoden jälkeen rehtori ei vieläkään muista nimeäni - opettajia koulussa vähän toistakymmentä - ja sanoo minulle:
- Kuules Merja.
- Maarit.
- Niin, niin Maarit. Nyt, kun sulla on ykkösluokka..
- Kuudes.
- Niin, niin kuudes..
Ja hetken päästä saan koneelleni ykkösten opettajille tarkoitettua materiaalia. Tämä oli jo niin tuttua, että lähes päivittäin lähettelimme vääriä posteja oikeisiin kohteisiin.
Toiminta-alueemme laajenee - mentorointia Länsi-Uudellamaalla
Taustaa
Lohjan Laurentius-taloon rakennettiin uudisosa ja vanha osa peruskorjattiin. Rakennus- ja korjaustyöt valmistuvat syksyn 2021 kuluessa. Talossa toimii kahdeksan eri johtajan hallinnoimaa yksikköä: Laurentius-päiväkoti, Solbrinkens daghem, 1.8. 2021 toimintansa aloittanut vuosiluokat 1-9 käsittävä Laurentius-koulu, vuosiluokkien 1-6 Solbrinkens skola, Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto, Hiiden opisto, Lohjan Kaupunginteatteri sekä tiloissa vuokralaisena toimiva Lohjanseudun kuvataideopisto.
Laurentius-talolla oli rakennusvaiheen aikana johtaja, mutta talon valmistuttua erillisestä johtajasta luovuttiin. Kaupungin tavoitteena on käynnistää ja jatkaa toimintaa nykyisellä johtajamäärällä.
Mikä on roolini Laurentius-talon johtamiskuviossa?
Otin vastaan noin puolen vuoden mittaisen tehtävän talon johtotiimin kokousten (n. 6 kpl) puheenjohtajana. Toimeksianto pitää sisällään uuden talon johtamisen selkiyttämisen kaupungin antamaa ohjeistusta ja suunnitelmaa noudattaen.
Ei yksi mies
Ernest Hemingway kirjoitti yritteliään salakuljettajan koskettavan tarinan Kirjava satama, jonka alkuperäinen nimi on To have and have not. Teos pohtii kuolemaa, väkivaltaa ja kuinka pitkälle ihminen voi pärjätä yksin. Kirjan päähenkilö Harry Morgan on kova, klassinen Hemingway-sankari, joka salakuljettaa rommia, aseita ja ihmisiä Kuubasta Floridaan suurlaman aikaan. Hän ottaa myös paljon riskejä rannikkovartioston harhaluotien ja ennalta-arvaamattomien salajuonien muodossa. Se on kuitenkin ainoa tapa saada maha täyteen ja olla oman itsensä herra.
Miltei kirjan lopussa - 15. luvussa - Hemingway kuvaa lyhyen johdannon jälkeen tulitaistelussa pahoin haavoittuneen Harry Morganin ja hänet veneestään löytäneiden miesten vuoropuhelua:
Rannikkovartioston kutteri hinasi Queen Conchaa riuttojen ja särkkien väliin ruopattua kapeata väylää pitkin. Vartioalus keinahteli kevyen pohjoistuulen vuorovettä vasten nostattamassa aallokossa, mutta valkoinen vene liukui hinausköydessä kevyesti ja sulavasti.
"Tämä käy hyvin, jollei tuuli kasva myrskyksi", sanoi vartioaluksen kapteeni."Se ottaa aallot oikein sievästi. Robby osasi totisesti rakentaa kunnon aluksia. Saitko mitään selvää hänen höpinästään?" "Ei siinä mitään järkeä ollut", perämies sanoi."Hän on ihan sekaisin."
Suuri postitie Lokalahdelta Kumlingeen lukuvuonna 2021-2022
Sain osallistua tiistaina elokuun 10. päivänä aamupäivän ajan Lokalahden koulun VESOon eli opettajien virkaehtosopimuksen mukaiseen koulutuspäivään, johon myös koulun koulunkäynninohjaajat osallistuivat.
Olin saanut mahdollisuuden esitellä ideani kulkea koulun koko opetushenkilöstön kanssa alkaneen lukuvuoden aikana Lokalahdelta Ahvenanmaan Kumlingeen noudattaen historiallista Suurta postitietä, joka aikanaan kulki Turusta Mynämäen kautta Kustaviin ja sieltä Ahvenanmaan kautta aina Tukholmaan. Tieosuus otettiin käyttöön vuonna 1638, mutta tiedetään reitin olleen käytössä jo sitäkin ennen.
Olin testannut ideaani kesäkuussa Kumlingessa, missä esittelin sen koulun rehtori Veli-Pekka Virtaselle. Kun saavuimme Björkörarna-nimisen saaren laituriin, totesimme lokin hyödyntäneen sen, että laiturista oli hävinnyt puolet meriveden noustua talvella poikeuksellisen korkealle. Lokki - Lokalahden ja Lokalahden koulun tunnus - oli tehnyt pesän paikkaan, mistä osa laituria oli lähtenyt.
Pesässä oli yksi ilmeisen äskettäin kuoriutunut poikanen ja kaksi munaa. Näimme pesässä metaforan: tuo kuoriutunut poikanen kuvasi meille Lokalahden koulussa edellisenä lukuvuonna käytyä arvokeskustelua, jota olin ollut käynnistämässä. Sen tuloksena koulu määritti omat arvonsa.
Sivu 5 / 9