Kohtaamisia
Kohtaaminen n:o 1
Moffan eli isoisän roolissa vuoroni oli hakea 5-vuotias lapsenlapseni päiväkodista. Tämä vuoro lankeaa minulle häpeällisen harvoin. Syy on minun ja ns. kiireitteni. Saisin toki hakea hänet useamminkin. Päiväkodin pihasta poika oli helppo bongata: hän kun oli tällä kertaa portilla vastassa. Tällaisina päivinä hän on aina erityisvarustautunut ylimääräisellä varusterepulla, johon hän on kerännyt asioita, joilla leikkiä kanssani luonamme. Hakiessamme tuota reppua hain myös mahdollisuutta ilmoittautua päiväkodin henkilökunnan edustajalle, jotta yhdessä voisimme kiittää päivästä.
Päiväkodin rakenteissa on tämä ylellisyys, joka puuttuu peruskoululta: päivittäin tilaisuus niin aamulla kuin iltapäivällä lapsen vanhemman tai isovanhemman ja henkilökunnan edustajan kohdata toisensa kasvotusten. Mm. englantilaisessa koulussa tämä käytäntö on. Se on "reception time" - tapahtumapaikkana koulun portti.
Tällä kertaa tämä kohtaaminen jotenkin epäonnistui. Taas kerran. Ei toki aina. On niin, että "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan". Varsin moni meistä on valmis olemaan tuo metsä. Yhtä haluttua ei ole olla tuo metsään huutaja. Mielestäni näissä päiväkodin kohtaamisissa henkilöstön tulisi jaksaa viestiä positiivisuutta joko verbaalisesti tai vaikka hymyillen. Asiakkaan olisi luontevaa vastata siihen samalla mitalla kiittäen ja arvostusta osoittaen.
En halua, että tätä puheenvuoroani tulkitaan nyt väärin. Tämä ei ole mielensäpahoittajan puheenvuoro, eikä tässä ole kyse siitä, että uidessani joku olisi roiskuttanut päälleni vettä.
Tämä on siksi, että tiedän asiakkaan alkavan tarpeettomastikin etsiä vikoja omasta asiakkuudestaan vanhempana, jos hänet näissä tilanteissa ohitetaan - jätetään kohtaamatta.
Kohtaaminen n:o 2
Rehtori ja oppilasarviointi
Helsingin Sanomat 16.1.2021 uutisoi Turun hovioikeuden tuominneen rehtorin virkavelvollisuuden rikkomisesta. Rehtori oli omavaltaisesti muuttanut opettajan - vastoin tämän tahtoa - oppilaille antamia arvosanoja - arvatenkin ylöspäin. Rehtori itse myönsi, että hän oli muuttanut 16 oppilaan arvosanaa. Kyseessä lienee ollut perusopetuksen päättöarviointi, vaikka uutisessa puhutaankin päätösarvioinnista. Rehtori toimi väärin. Arviointivastuu on ao. opettajalla. Rehtori kertoi muuttaneensa oppilaiden arvosanat vastaamaan pidemmän aikavälin keskiarvoa, koska opettajan antamat arvosanat olivat poikenneet merkittävästi aiemmasta. Rehtori perusteli toimintaansa sillä, että oppilaat olisivat joutuneet epätasa-arvoiseen asemaan.
Rehtori on koulussaan oppilaiden asianajaja - pää kylmänä, mutta sydän lämpimänä. Nyt ilmeisesti pää ei pysynyt kylmänä. En tiedä, kuinka paljon hän oli keskustellut arvioinnista kyseisen opettajan kanssa ja millainen keskustelukulttuuri ko. koulussa ylipäätään on.
Muistaakseni perusopetusasetuksen mukaan opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista on huoltajan pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Tämän lain kohdan olemassaolo olisi viime kädessä pakottanut ratkaisukeskeiseen keskusteluun.
Koko uutisjutun voi lukea vaikka Rexit mentoroi -ryhmän FB-sivulta https://www.facebook.com/rexitmentoroi.
Muistan, ettei päättöarvioinnista aina oltu omassa koulussanikaan yksimielisiä joidenkin oppilaiden kohdalla - varsinkin, jos oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin oli liittynyt erityisen paljon yksilöllisiä ratkaisuja, tukitoimenpiteitä ja oppilashuoltohenkilöstön aktiivista osallistumista.
Turun Sanomien kysely - päiväkodeissa voidaan huonosti
Aamun Turun Sanomien artikkelin otsikko "Päiväkodeissa voidaan huonosti" viittaa lehden tekemän kyselyn tuloksiin. Kyselyyn oli vastannut lehden mukaan yli 300 varhaiskasvatuksen ammattilaista.
Artikkeliin kokonaisuudessaan pääsee tutustumaan tästä.
Kyselyyn vastanneista puolet kertoi esimiehien ottavan tosissaan työntekijöiden uupumisen ja yrittävän tehdä muutoksia työhön uupumisen estämiseksi. Toinen puoli kertoi tilanteen jatkuneen samana ilman esimiehen tukea.
Asia ei välttämättä ole näin - puolet ja puolet - mutta näin sen ovat kyselyyn vastanneet työntekijät kokeneet. Arvatenkaan yksikään esimies ei halua kuulua joukkoon, jossa työntekijöille ei tukea heru. Valitettavasti asiat kuitenkin ovat usein niin kuin miltä ne näyttävät tai kuulostavat. Artikkelissa haastateltua työntekijäjärjestö Talentian työelämäasioiden päällikkö Marjo Varsa toivookin, että suomalaisissa päiväkodeissa löydettäisiin uudenlainen keskustelukulttuuri. Tämä tarkoittaisi käytännössä päiväkodin johdon ja muiden työntekijöiden yhteistä halua tehdä asiat mahdollisimman hyvin.
Mentoroidessani päiväkodin johtoa ja henkilöstöä olen saanut olla todistamassa, että tämä on mahdollista - ilman, että minulla on siihen osaa tai arpaa. Silloinkin - Alf Rehniä lainatakseni - johtaja aina epäonnistuu, mutta se ei ole ongelma.
Kuka lohduttaisi rehtoria?
Kuvassa on Tove Janssonin pieni Nyyti Nyytiäinen, joka asuu yksin pienessä talossaan. Hän pelkää, sillä ulkona tallustelevat pelottavat hemulit. Mörkö ulisee. Hän päättää lähteä matkaan, mutta on koko ajan aivan yksin, koska ei uskalla puhua kenenkään kanssa...
Opetushallituksen tiedote Sivistysalan johtajat saavat tukea muilta johtajakollegoilta ja henkilöstöltään 15.12.2020 käsittelee OPH:n, Sivistystyönantajien ja Kuntaliiton teettämää kyselytutkimusta syksyllä 2020. Kyselyyn oli saatu vastaukset 1600 johtajalta ja esimieheltä. Vaikka vastaajista vain osa toimii varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa - mentoritiimimme toiminta-alueella - tutkimus on tutustumisen arvoinen: Alan johtajat ja esimiehet saavat tukea erityisesti muilta vastaavassa asemassa olevilta sekä henkilöstöltään. Myös omalta esimieheltä koetaan saatavan tukea. Johtajat ja esimiehet kokevat tarvitsevansa oman osaamisensa kehittämistä erityisesti muutoksen johtamisessa ja kriisijohtamisessa.
Seuraavassa käsittelen johtajan tukiverkoston elementtejä hyvin lyhyesti - ikäänkuin johdannoksi tuleville blogikirjoituksille ja mentorointitapaamisille; jokainen elementti ansaitsee omansa.
Edellinen johtaja - mentori
Rehtoriurani alussa kaipasin ja sain paljon apua edeltäjältäni. Koin, että hän oli aina valmis auttamaan ja rohkenin kääntyä hänen puoleensa, kun tunsin tarvitsevani apua tai uskon vahvistusta.
Sivu 7 / 9