Johtamisessa tarvitaan monenlaista älykkyyttä
Johtajan on myös hyvä oppia säännöllisesti analysoimaan ja kyseenalaistamaan omaa ajatteluaan.
Yhä useammin voi eri medioista lukea organisaatioiden ongelmista, joiden joko syyksi tai ainakin osasyyksi nimetään huono johtaminen. Sikäli johdon syyllistäminen on perusteltua, että johtaja vastaa kaikesta, mitä hänen alapuolellaan organisaatiossa tapahtuu. Samoin esihenkilö vastaa alaisistaan ja heidän tekemisistään tai tekemättä jättämisistään.
Miten johtajat ja esihenkilöt voivat vahtia jokaista ja jokaisen tekemistä? Eivät mitenkään. Siitä huolimatta he vastaavat. He vastaavat omalla tontillaan liiketoiminnan päätöksistä, ihmisten käyttäytymisestä ja tekemisistä.
Suuri osa esihenkilöistä kokee usein tai jopa jatkuvasti riittämättömyyden tunnetta. Myönteinen suhde itseensä, muihin ihmisiin, työhön ja muihin elämän alueisiin tukee menestystä ja hyvää elämää.
Negatiiviset tulkinnat asioista, itsestä ja muista ihmisistä altistavat ajattelun vinoutumille, joita voidaan kuvata tietynlaisina esihenkilön harhapolkuina. Niistä seuraa helposti monenlaisia ongelmia kuten stressiä, tulevaisuuden pelkoa, kiireen ja riittämättömyyden tunnetta, itsetunnon ongelmia, itseluottamuksen laskutiloja ja identiteettikriisejä.
Nämä elämää rassaavat haasteet olisi esihenkilön onnistuttava voittamaan, jotta hän voisi johtaa parhailla kyvyillään joukkojaan kohti menestystä.
Jatkuva riittämättömyyden kanssa taistelu ja muutkin henkiset haasteet ovat ratkaistavissa opettelemalla ajattelemaan älykkäästi ja kehittämään uusia ajattelutapoja erilaisiin tilanteisiin ja asioihin. Muutoksen toteuttaminen ihmisen ajattelussa, asenteissa ja toimintamalleissa vaatii itsekuria, pitkäjänteisyyttä ja vahvaa tahtoa.
Työkaluja itsensä ja oman ajattelunsa kehittämiseen esihenkilönä on olemassa. Oman elämän hyvinvointi ja työssä menestyminen kulkevat useimmiten käsi kädessä. Itsensä ja oman ajattelunsa muuttaminen ei ole vaivatonta, mutta se on erittäin palkitsevaa.
Moniälykkyysteorian kaksi keskeistä käsitettä ovat ajattelun älykkyys eli intraälykkyys ja sosiaalisen taitavuuden älykkyys eli interälykkyys. Ne ovat keskeisessä roolissa esihenkilötyössä ja muussa johtamistyössä menestymisessä.
Kolmas merkittävä alue on matemaattis-looginen älykkyys, jonka merkitys ihmisten johtamisessa on edellä mainittuja vähäisempi. Sen merkitys korostuu erityisesti strategisessa suunnittelussa, tietotekniikassa ja talousasioissa.
Matemaattis-looginen älykkyys määrittelee kykymme ratkaista ongelmia ja toimia ”älykkäästi”. Sitä kuvataan yleisälykkyydeksi, jota voidaan mitata älykkyysosamäärällä.
Älykkyysosamäärä on tarkasti mitattavissa ja se ei muutu merkittävästi elämänkulussa. Korkean matemaattis-loogisen älykkyysosamäärän on keskimäärin havaittu ennustavan menestystä elämässä.
Monet matemaattis-loogisesti älykkäät ihmiset ovatkin sijoittuneet hyviin asemiin työelämässä. Korkeasta älykkyysosamäärästä onkin pääsääntöisesti hyötyä. Älykkyysosamäärä ei kuitenkaan mittaa kaikkia esihenkilön työssä tärkeitä asioita, joita ovat esimerkiksi ahkeruus, empatiakyky ja tunnollisuus.
Älykkyysosamäärä ja yleisälykkyys ovat enemmän tutkijoiden työkaluja kuin johtamisen tai organisaation kehittämistyökaluja.
Ajattelun älykkyys eli intraälykkyys on tärkein älykkyyden alue ihmisten johtamisessa. Intraälykkyys on kykyä ymmärtää ja hahmottaa itseään sekä omaa ajatteluaan. Intraälykkyyden alueella lahjakkaalla ihmisellä on rohkeus, kyky ja taito käsitellä ja arvioida omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan.
Hän ymmärtää itseään, omia tunteitaan ja halujaan. Hänellä on yleensä ainakin kohtalainen kyky analysoida itseään ja arvioida, millaisista muutoksista omassa ajattelussa ja käyttäytymisessä olisi hyötyä.
Intraälykkyyttä voi jokainen vahvistaa ja kasvattaa tutkimalla, arvioimalla ja tarvittaessa korjaamalla omaa ajatteluaan ja toimintamallejaan. Intraälykkyyden vahvistuminen lisää esihenkilön työssä onnistumista, työajan tuottavuutta ja henkilökohtaista hyvinvointia.
Ajattelun älykkyyttä voi siis kehittää ja se on tärkeä tekijä hyvän itsetunnon ja itseluottamuksen rakentumiselle. Sen merkitys mielenrauhan saavuttamisessa on suuri.
Se selittää suuren osan siitä, miksi jotkut esihenkilöt menestyvät työssään paremmin kuin toiset. Ajattelun älykkyys luo pohjan taitavalle ihmisten johtamiselle, vuorovaikutukselle ja vaikuttamiselle.
Sosiaalisen taitavuuden älykkyys eli interälykkyys tarkoittaa kykyä ja taitoa olla toisten ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa sekä kykyä vaikuttaa muihin ihmisiin suotuisalla tavalla. Esihenkilötyön näkökulmasta tämä älykkyyden alue on keskeinen.
Se on myös kykyä vaikuttaa ihmisiin, heidän ajatteluunsa ja toimintaansa. Interälykkäästi lahjakas henkilö osaa aistia toisten ihmisten tilojen muutoksia, jännityksiä, motivaatiota ja aikomuksia. Interälykkäät esihenkilöt ovat pääsääntöisesti taitavia sovittelijoita.
Ajattele, mitä ajattelet. Intraälykkyyttä ja interälykkyyttä voi kehittää ja vahvistaa muuttamalla omaa ajattelua. Omaa ajattelua on hyvä oppia säännöllisesti analysoimaan ja kyseenalaistamaan. Omaa ajattelua ja toimintaa kannattaa tutkia ja etsiä parempaa hyvinvointia, parempaa työn tuottavuutta ja parempia tuloksia.
Ajattelun älykkyyden kasvattamisen ja vahvistamisen valmennukset ovat olleet tuloksiltaan erittäin hyviä
Esihenkilöiden ongelmat ovat pääsääntöisesti hyvin samanlaisia – ja lähes aina ratkaistavissa. Kannattaa pohtia ja analysoida tarvittaessa ulkopuolisen ammattilaisen kanssa oman ajattelun tarkoituksenmukaisuutta. Ongelmilla on taipumus suurentua, kun niitä yksinään pohtii.
- Timo Kultanen -
Kirjoittajavieraamme Timo Kultanen on toinen Rexit mentoroi -ryhmän omista mentoreista. Tämä blogiteksti on tänään 4.1.2023 julkaistu Tutun Sanomien alio-kirjoituksena. Timo Kultanen on johtamisen psykologian tohtori, FT sekä valtiotieteen maisteri, VTM. Hän on äskettäin julkaissut kirjan "Kohti moniälykästä johtamista". Lue lisää hänestä: www.timokultanen.fi