UKK - usein kysytyt kysymykset
Olemme keränneet yhteen kymmenen usein kysyttyä kysymystä tarjoamastamme mentoroinnista. Tässä blogissa julkaisemme ne yksi kerrallaan vastauksen kera. Tähän blogiin siis lukijan kannattaa jatkossa säännöllisesti palata.
1. Onko jo vuosia sitten rehtorin viran jättäneillä mitään annettavaa tämän päivän varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa tai lukiossa työskenteleville?
Jokainen Rexit mentoroi™ -tiimin jäsen on ryhtynyt mentoriksi heti eläköidyttyään rehtorin virasta ja ollut siitä lähtien kiinni ei vain yhden vaan usean varhaiskasvatus-, perusopetus- ja lukioyksikön arjessa.
Mentorit seuraavat aikaansa mm. osallistumalla ajankohtaisiin koulutuksiin sekä osallistumalla ops-prosesseihin kunnissa ja muissa verkostoissaan.
He ovat lisäksi ylläpitäneet ja kehittäneet asiantuntemustaan mm. täydennyskoulutuksen avulla, alan kirjallisuutta hyödyntämällä ja säännöllisten Mentorien mentorointi -tapaamisten avulla. Rexit mentoroi™ -tiimillä on omat mentorinsa Timo Kultanen ja Bill Griffiths, joiden laaja osaaminen on pyritty kiteyttämään rexitmentoroi.fi -sivustolla heidän esittelynsä yhteydessä.
Rexit mentoroi™ -tiimi on erittäin hyvin ”jyvällä” siitä, mitä kuuluu tämän päivän varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja lukio-opetukseen.
Mentoreilla on näkemys siitä, mitä eri koulutusasteilla tulisi tehdä, jotta esimerkiksi kansainvälisissä lasten ja nuorten osaamisen ja hyvinvoinnin vertailuissa saavutettaisiin taas 2000-luvun alun asema. Samalla vahvistettaisiin henkilöstön hyvinvointia, alan vetovoimaa ja alalle kiinnittymistä.
2. Millä tavoin mentorin tapaamiset ovat hyödyksi mentoroitavalle ja hänen johtamalleen yksikölle?
Mentorointitapaamiset ovat prosessin ydin. Koska prosessilla on yhteisesti määritellyt tavoitteet, keskustelujen tulee näitä tavoitteita palvella ja nousta ”jutustelun” yläpuolelle. Keskusteluissa voidaan toki poiketa ”käsikirjoituksesta”, jos mentoroitava haluaa tuoda keskusteluun jonkin akuutin asian, joka on viedä hänen yöunensa…
Pyrkimyksenä on psykologinen turvallisuus ja luottamuksellisuus, jotta mentoroitavan on mahdollista puhua kaikesta mahdollisesta omaan työhön liittyvästä ja siihen vaikuttavasta.
Samoin henkilökunnan haastattelut tuovat monissa yksiköissä esille sellaisia asioita - ongelmia, mutta myös ilon aiheita - joita ei välttämättä ole noussut esille useissakaan toteutetuissa kyselyissä tai tavoitekeskusteluissa.
3. Miten varhaiskasvatusyksikön johtajan, perusopetuksen rehtorin tai lukion rehtorin kiireiseen työaikaan vielä sopii lisää hommia eli mentorointi?
Mentoroinnin suunnitelmallisuus ja selkeät tavoitteet ovat yleensä saaneet varhaiskasvatusyksikön johtajan tai rehtorin löytämään helpostikin ajan keskusteluille ja useissa tapauksissa keskustelujen hyöty selkeästi helpottaa rehtorin työtaakkaa.
4. Onko mahdollista, että mentorointitapaamisiin osallistuu yksikön esihenkilön lisäksi muitakin; esimerkiksi rehtorin lisäksi apulaisrehtori(t)?
Yksikön esihenkilö tai tämän oma esihenkilö tai he yhdessä ratkaisevat, miten mentorointiprosessi rakennetaan.
Jos yksikköä johtaa kollegio - esimerkiksi rehtorilla on apunaan apulaisrehtoreita - on hyvin luonnollista, että he yhdessä osallistuvat mentorointitapaamisiin, koska he ovat työssään toisistaan hyvin riippuvaisia. On kuitenkin tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus myös henkilökohtaiseen mentorointiin.
5. Mitä työtapoja mentorit käyttävät näissä tapaamisissa?
Tärkeintä tapaamisessa on mentorin kyky kuunnella, olla läsnä, tuntea empatiaa ja vahvistaa mentoroitavassa toivoa ja uskoa parempaan.
Mentor nostaa esille yhteisössä tai rehtorin työssä esiintyvät haasteet työyhteisön jäseniä ammattilaisina kunnioittaen, koulun tilanteita ymmärtäen ja positiivista ratkaisuvaihtoehdoista keskustellen, jotta esihenkilön tai yhteisön olisi helpompaa ratkoa haasteitaan.
Mentor kysyy kysymyksiä, joiden avulla hän pyrkii oivalluttamaan ja mahdollistamaan sen, että mentoroitava löytää yhdessä työyhteisönsä kanssa ratkaisut kulloisiinkiin ongelmiin.
Mentorin on mahdollista hyödyntää esimerkkejä muista yksiköistä, joissa hän on toiminut tai toimii mentorina. Tällaisissa tapauksissa hän on sopinut asiasta ko. yksikön kanssa.
Mentor voi käyttää mm. metaforia, kuvia ja musiikkia johdatellessaan mentoroitavaa sovittuun teemaan.
6. Miten Rexit mentoroi -tiimin työskentely eroaa mentoroinnista, jota kuka tahansa kokeneempi kollega voi tarjota?
Jokaisella Rexit mentoroi™ -tiimin jäsenellä on takanaan pitkä ura rehtorina ja sen jälkeen jo vuosien kokemus monenlaisten varhaiskasvatus-, perusopetus- ja lukioyksiköiden mentoroinnista.
Rexit mentoroi™ -tiimin jäsenet ovat asiakkaidensa saavutettavissa aina, kun nämä siihen kokevat tarvetta. Mentoreilla ei ole omaa rehtorin virkaa hoidettavana ja näin ollen mentorointiprosessin aikataulut eivät ole mentorista kiinni vaan esimerkiksi tapaamiset sovitaan siten kuin ne mentoroitavalle sopivat parhaiten.
Rexit mentoroi™ -prosessi kestää 12 kuukautta - joskus vielä enemmän. Sen päätyttyä mentor on antanut 100 tunnin työpanoksensa mentoroitavalle ja hänen yksikölleen.
Rexit mentoroi™ -prosessilla on selkeät ”säännöt”, joiden mukaan edetään. Näin ollen ei ole vaaraa, että hyviä työtoveruuksia rikotaan tai muuten aiheutetaan kiusallisia tilanteita työyhteisöön.
Tulemme ulkopuolelta, vaikka prosessin edetessä usein tunnemmekin olevamme osa metoroitavaa yhteisöä.