Mentoroimalla kohti parempaa johtamista

Haemme hankekumppaniemme kanssa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta momentilta “Erityisavustukset varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen kehittämiseen”.

Mentoroimalla kohti parempaa johtamista -hankkeessa edelleen kehitämme mentorointimalliamme varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa valtakunnallisesti käytettäväksi toimintamalliksi.

Hankkeen tavoitteena on

1. vahvistaa johtamisosaamista ja yhteisöllistä kehittämistä sekä tukea johtamista pandemian jälkihoidossa,

2. edistää sekä johtajien että työntekijöiden jaksamista ja työhyvinvointia,

3. tuottaa tutkimustietoa mentoroinnin vaikuttavuudesta,                      

4. käynnistää, tukea ja rikastaa kollegiaalista ja alueellista yhteistyötä sekä

5. levittää mentorointimallin toteutuksesta ja mentoroinnin vaikuttavuudesta saatu tieto AVI-verkoston kautta koko maan laajuisesti.

Hankkeeseen meidän on mahdollista ottaa mukaan kymmenen kuntaa. 

Apua kokemusasiantuntijoilta

Meiltä voi tilata räätälöityä koulutusta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämiseen. Se voi olla myös temaattista valmennusta, joka on mahdollista kohdistaa sopimuksen mukaan yhteen henkilöön, ryhmään tai koko yhteisöön.

Esimerkki räätälöidystä koulutuksesta on ryhmämentorointi.

Esimerkki temaattisesta valmennuksesta on Suuri postitie Lokalahdelta Kumlingeen lukuvuonna 2021-2022. Uudenkaupungin Lokalahden koulun henkilöstön matkaa Ahvenanmaan Kumlingeen voi seurata lukuvuoden 2021-2022 kuluessa tämän sivuston BLOGI-palstalla ja Uudenkaupungin Hehkuva koulu -BLOGIssa: Hehkuva koulu -BLOGI

Meillä on kokemusta erityisesti seuraavista koulun kehittämisen osa-alueista:

1. Koulun toimintakulttuurin kehittäminen

Koulun toimintakulttuuri muodostuu kolmesta tasosta (Nousiainen, Piekkari 2007): 1) ulkoisista tunnusmerkeistä, 2) ääneen lausutuista arvoista, tavoitteista ja toimintatavoista sekä 3) ääneen sanomattomista normeista, arvoista ja myyteistä. Viimeksi mainitun tason korostuessa mm. historia ja erilaiset oletukset ohjaavat toimintaa, mikä on ongelmallista koulun kehittämisen kannalta.

Koulun toimintakulttuuri muodostuu jaettujen arvojen sekä yhteisöllisten rakenteiden, toiminnan ja käytäntöjen pohjalta. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä. Vastuu toimintakulttuurin kehittämisestä on kaikilla kouluyhteisön jäsenillä. 

Johtamisella on keskeinen merkitys yhteisöllisen toimintakulttuurin sekä työyhteisön vahvan ammatillisuuden rakentamisessa ja kehittämisessä.

2. Opetussuunnitelma osaksi koulun arkea

Opetussuunnitelmat ovat uudistuneet, mutta kuntien ja koulujen välillä on suuria eroja siinä, miten opetussuunnitelmien edellyttämä muutos näkyy koulun arjessa. Oppilaan tuen käytäntöjen kehittäminen ja erityisopettajan rooli tässä kokonaisuudessa on keskeinen kehittämiskohde.

3. Työhyvinvoinnin edistäminen

Laadukkaalla työhyvinvointijohtamisella on keskeinen merkitys. Johtamisen tärkein tehtävä on onnistumisen organisointi työyhteisössä. Toimiva tiedottaminen ja vuorovaikutus on korvaamatonta. Henkilöstön osallistuminen yhteisten tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamisen arviointiin tukevat osallisuuden tunnetta ja työmotivaatiota. Järjestämme myös yhteistyöverkostoamme hyödyntäen toiminnallisia TYKY-tapahtumia ja koulutustapahtumia.

4. Esiopetuksesta yhtenäiseen perusopetukseen

Ala- ja yläkoulun yhdistäminen yhdeksi koko perusopetuksen - mahdollisesti myös esiopetuksen - kattavaksi kokonaisuudeksi on mielenkiintoinen, mutta haastava prosessi, josta meillä on omakohtaista kokemusta.

5. Tukea kansainvälistymiseen

EU:n opetus-, kasvatus ja nuorisoalan ohjelmat, kumppanuushankkeet kehittyviin maihin ja kotikansainvälisyyden hyödyntäminen; Olemme valmiit jakamaan kokemuksemme ja kaiken oppimamme koulujen kansainvälistymistoimissa.

6. Erikoisluokkatoiminnan perustaminen ja kehittäminen

Olemme olleet rehtoreina kehittämässä liikuntapainotteista perusopetusta yhteistyössä Turun Seudun Urheiluakatemian kanssa. Kehittämistyö jatkui osallistumalla Suomen Olympiakomitean yläkouluille kohdistamaan urheiluluokkakokeiluun.

Mentorointi johtamisen työkaluna

Kohti parempaa johtamista - mentorointi johtamisen työkaluna

Tämän koulutuksen juuret ovat OPH:n tukemassa #Paraskoulu Varsinais-Suomi -hankkeessa 2019-2020. Hanke loi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtamisen rakenteelliseksi kehittämiseksi kollegiaalisen mentorointimallin. Mentorointi johtamisen työkaluna -opintokokonaisuus tarjoaa luontevan, varhaiskasvatuksen ja peruskoulun arkeen sopivan mahdollisuuden yksikön toiminnan kehittämiseen. Koulutukseen osallistuvat perehdytetään mentorointiprosessiin ammatillisen kehittymisen ja ihmisenä kasvun työkaluna, joka perustuu yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen kollegan kanssa.

Kohderyhmä

Mentorointi johtamisen työkaluna -koulutuskokonaisuus on tarkoitettu varhaiskasvatus- ja perusopetusyksiköiden johtajille ja johtotiimeille. Koulutukseen on mahdollista ottaa mukaan yhteensä max. 30 varhaiskasvatus- ja perusopetusyksikköä. Yhtä yksikköä voi edustaa johtaja yksin tai työparinsa kanssa; esimerkiksi rehtori ja apulaisrehtori yhdessä. Yksikköä voi edustaa myös johtotiimi.

Tavoitteet

Koulutuskokonaisuuden tavoitteita ovat

• vahvistaa johtamisosaamista uran eri vaiheissa
• tukea varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien toimeenpanoa ja kehittämistä paikallisesti
• vahvistaa oppimisyhteisöjen hyvinvointia ja tukea varhaiskasvatus- ja perusopetusyksiköiden johtajien työhyvinvointia
• tuoda mentorointi varhaiskasvatus- ja perusopetusyksiköiden johtajien arkeen työkaluksi itsensä, oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen sekä kollegiaaliseen tukeen  periaatteella "give and get"
• tukea johtamista Covid19-pandemian jälkihoidossa niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessakin

Toteutus

Seuraava noin kuudelle kuukaudelle hajautettu koulutuskokonaisuus käynnistyy syyskuussa 2022. Koulutus toteutetaan yksilöllisesti kunkin osallistujan toimintaympäristö ja työnkuva huomioiden. Tämän periaatteen toteutumisen varmistamiseksi koulutuskokonaisuutta edeltävät ennakkotehtävät. Koulutuksessa laaditaan osallistujien henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat.

Hanke käynnistyy Turussa kahden päivän lähiopetusosiolla, jossa johtamisosaamisen ja yhteisöllisen kehittämisen teemaa lähestytään mm. tunneälyä koskevan tutkimuksen näkökulmasta yhdistettynä vahvaan niin kansalliseen kuin kansainväliseenkin (UK) kokemusasiantuntijuuteen. Mentorointiprosessiin perehdytään seuraavissa koulutusosioissa, joista kukin käsittää yhden tai useamman vaiheen prosessista. Koulutusosiot koostuvat aina yhteisestä etäopetuksen keinoin toteutetusta johdannosta ja välitehtävistä, joilla varmistetaan prosessin eteneminen. Välitehtävät toteutuvat kunkin koulutettavan työpaikalla ja ne liittyvät kiinteästi koulutettavan arkeen. Kouluttajista Rexit mentoroi -tiimin jäsenet toimivat välitehtävien ohjaajina.

Kouluttajina toimivat Filosofian tohtori Timo Kultanen, rehtori William Griffiths, Leicester (UK) ja  Rexit mentoroi -tiimi: Anne Alho, Timo Kalske, Mika Rantanen, Seppo Ryösä, Hannu Toukola, Timo Tuusvuori ja Jyrki Välimäki.

Opetuskieli on suomi. Koulutukseen sisältyy englanninkielinen luento ja sen pohjalta englanniksi alustettua pari- ja pienryhmätyöskentelyä.

Oikeudet ohjelman rakenteen ja sisällön muutoksiin pidätetään.

Hinta

1950 € / varhaiskasvatus- tai perusopetusyksikkö (alv 0)

Koulutuskokonaisuudelle haetaan järjestäjien toimesta OPH:n rahoitusta helmikuussa 2022. Tämän toteutuessa koulutus on osallistujille maksuton. Maksuttoman koulutuksen edellytyksenä on työsuhde kuntaan tai valtioon. Osallistujan on kuitenkin itse huolehdittava koulutukseen sisältyvän lähiopetusjakson ( koulutusosio 1 ) aiheuttamista majoitus-, matkustus- ja ruokailukuluista sekä koulutusosio 3:n välitehtävien mahdollisesti aiheuttamista matkakuluista.

Lisätiedot

Mentorointi johtamisen työkaluna -koulutuskokonaisuutta koskevia kysymyksiä ja muita kiinnostuksen osoituksia toivotaan sähköpostitse osoitteeseen info (at) rexitmentoroi.fi.